Puutarhan
historiikki
Puutarha-alan
harrastus alkoi jo 1950-luvulla, jolloin
rakennettiin
pieni muovihuone navetan taakse. Siellä opeteltiin kurkun
kasvatusta ihan hyvällä menestyksellä.
Kasvihuoneen sivuille laitettiin lämpölavoja, joissa
kasvatettiin valkoista kurkkua, lajikkeeltaan "Turun posliini".
Siinä vaiheessa alkoi mietityttää, oliskohan tästä harrastuksesta ammatiksi. Niimpä ostettiin vanhemmilta runsaan yhden hehtaarin tontti, nimeltään Myllymäki, jonne sitten suunniteltiin kasvihuoneiden rakentamista. Tätä toimenpidettä edelsi kuitenkin Myllymäen tasoitus, koska tontilla oli kaksi korkeaa mäen kumparetta. Myllymäellä oli sijainnut kylän molempien talojen tuulimyllyt.
Kustavintien rakentaminen oli myös käynnissä. Niinpä sieltä saatiin iltaisin isoja maansiirtokoneita ja kiviporareita ylitöihin.
Seuraavaksi alkoi pannuhuoneen rakentaminen ja siihen sivulle 60m2 kasvihuone, jossa kasvatettiin kurkkuja sekä erilaisia kukkia. Kastelulammikon teko havaittiin siinä vaiheessa myös tarpeelliseksi. Lämmitys toteutettiin vesikeskus lämmityksenä, kattilana Högfors ja siihen Ylihärmästä ostettu etupesä, jossa poltettiin sahanpurua ja puita.
Elettiin vuotta 1959, jolloin kasvihuoneviljely aloitettiin ja harrastus muuttui ammatiksi. Avomaalla viljeltiin vihanneksia ja tuotteet myytiin Turun torilla maalaisten penkeissä. Vuonna 1960 rakennettiin ruusuhuone, jonka koko oli 200m2. Kukkavalikoimaa lisättiin koko ajan. Sipulikukkina olivat hyasintit, tulppaanit, amaryllikset sekä viherkasveja.
Seuraavaksi rakennettiin 210m2 kurkkuhuone. Uusia kasvihuoneita rakennettiin melkein joka vuosi ja seuraavaksi oli vuorossa 480m2 tomaattihuone sekä 180m2 kukkahuone, jossa viljeltiin krysanteemejä ja myöhemmin neilikoita. Jossain välissä oli rakennettu myös uusi pannuhuone ja hyötykellari kukkasipuleille ja yläkertaan 40 m2 pieni asunto. Seuraava rakennushanke v. 1961 oli 1600m2 blokkihuone tomaatille.
Maaliskuussa 1981 tapahtui iso lumivahinko ja blokkihuone sortui lumen painosta.
Vuonna 1982 Erkka ja Laila juhlivat 50-vuotis synttäreitä! Vuonna 1984–1985 rakensimme tuhoutuneen blokkihuoneen tilalle 4 muovihuonetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 1120m2. Haapalehdon tontille rakennettiin myös 4 muovihuonetta, joiden yhteispinta-ala oli n. 1000m2.
Vuonna 1986 kaksi muovihuonetta hajotettiin ja tilalle rakennettiin 730m2 lasi/kennolevyhuone kurkun viljelyyn. Vuonna 1988 edellisen jatkoksi rakennettiin taimihuone, jossa kasvuvalojen alla kasvoivat tomaatintaimet ja kesäkukat. Nykyään tomaatintaimet ostetaan taimikasvittajalta Korsnäsistä. Vuonna 2002 purettiin Haapalehdon 4 muovihuonetta, jotka olivat työntekijöiden kauhuja maapohjan ja huoneiden mataluuden takia. Lisäksi vain toispuoleinen tuuletus teki niistä kesällä kuuman kuin saunan.
Kasvihuoneviljely jatkuu edelleen, Timo jatkaa isänsä Erkan aloittamaa kasvihuoneviljelyä. Sukupolven vaihdos tapahtui v. 1998, jolloin omistus siirtyi puutarhuri Timo Mannerjärvelle, joka oli valmistunut viljelypuutarhuriksi Harjun Maatalousoppilaitoksesta Ravijoelta. Työskenneltyään puolitoista vuotta Norjassa Osmund Espedal Handelsgartnerissa lierissä, otti Timo yrityksen ohjakset käsiinsä.
Siinä vaiheessa alkoi mietityttää, oliskohan tästä harrastuksesta ammatiksi. Niimpä ostettiin vanhemmilta runsaan yhden hehtaarin tontti, nimeltään Myllymäki, jonne sitten suunniteltiin kasvihuoneiden rakentamista. Tätä toimenpidettä edelsi kuitenkin Myllymäen tasoitus, koska tontilla oli kaksi korkeaa mäen kumparetta. Myllymäellä oli sijainnut kylän molempien talojen tuulimyllyt.
Kustavintien rakentaminen oli myös käynnissä. Niinpä sieltä saatiin iltaisin isoja maansiirtokoneita ja kiviporareita ylitöihin.
Seuraavaksi alkoi pannuhuoneen rakentaminen ja siihen sivulle 60m2 kasvihuone, jossa kasvatettiin kurkkuja sekä erilaisia kukkia. Kastelulammikon teko havaittiin siinä vaiheessa myös tarpeelliseksi. Lämmitys toteutettiin vesikeskus lämmityksenä, kattilana Högfors ja siihen Ylihärmästä ostettu etupesä, jossa poltettiin sahanpurua ja puita.
Elettiin vuotta 1959, jolloin kasvihuoneviljely aloitettiin ja harrastus muuttui ammatiksi. Avomaalla viljeltiin vihanneksia ja tuotteet myytiin Turun torilla maalaisten penkeissä. Vuonna 1960 rakennettiin ruusuhuone, jonka koko oli 200m2. Kukkavalikoimaa lisättiin koko ajan. Sipulikukkina olivat hyasintit, tulppaanit, amaryllikset sekä viherkasveja.
Seuraavaksi rakennettiin 210m2 kurkkuhuone. Uusia kasvihuoneita rakennettiin melkein joka vuosi ja seuraavaksi oli vuorossa 480m2 tomaattihuone sekä 180m2 kukkahuone, jossa viljeltiin krysanteemejä ja myöhemmin neilikoita. Jossain välissä oli rakennettu myös uusi pannuhuone ja hyötykellari kukkasipuleille ja yläkertaan 40 m2 pieni asunto. Seuraava rakennushanke v. 1961 oli 1600m2 blokkihuone tomaatille.
Maaliskuussa 1981 tapahtui iso lumivahinko ja blokkihuone sortui lumen painosta.
Vuonna 1982 Erkka ja Laila juhlivat 50-vuotis synttäreitä! Vuonna 1984–1985 rakensimme tuhoutuneen blokkihuoneen tilalle 4 muovihuonetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 1120m2. Haapalehdon tontille rakennettiin myös 4 muovihuonetta, joiden yhteispinta-ala oli n. 1000m2.
Vuonna 1986 kaksi muovihuonetta hajotettiin ja tilalle rakennettiin 730m2 lasi/kennolevyhuone kurkun viljelyyn. Vuonna 1988 edellisen jatkoksi rakennettiin taimihuone, jossa kasvuvalojen alla kasvoivat tomaatintaimet ja kesäkukat. Nykyään tomaatintaimet ostetaan taimikasvittajalta Korsnäsistä. Vuonna 2002 purettiin Haapalehdon 4 muovihuonetta, jotka olivat työntekijöiden kauhuja maapohjan ja huoneiden mataluuden takia. Lisäksi vain toispuoleinen tuuletus teki niistä kesällä kuuman kuin saunan.
Kasvihuoneviljely jatkuu edelleen, Timo jatkaa isänsä Erkan aloittamaa kasvihuoneviljelyä. Sukupolven vaihdos tapahtui v. 1998, jolloin omistus siirtyi puutarhuri Timo Mannerjärvelle, joka oli valmistunut viljelypuutarhuriksi Harjun Maatalousoppilaitoksesta Ravijoelta. Työskenneltyään puolitoista vuotta Norjassa Osmund Espedal Handelsgartnerissa lierissä, otti Timo yrityksen ohjakset käsiinsä.
Vuonna 1998 purettiin viimeiset 2 muovihuonetta ja tilalle
rakennettiin 730m2 lasi-/plexihuone vanhan 540m2
jatkoksi. Samana
vuonna luovuttiin työläästä
turveharjuviljelystä, jossa tomaatit kasvoivat.
Ensin viljeltiin tomaattia ja kurkkua ”turvemakkaroissa”, jossa verkkoon oli pakattu turvetta makkaran muotoon. Muutaman vuoden kuluttua siirryttiin lopullisesti Kekkilän turvelevyihin niiden helpon käsiteltävyyden ja ominaisuuksien takia. Samalla kurkun viljelystä luovuttiin ja keskityttiin kokonaan tomaattien ja kesäkukkien viljelyyn.
Vuonna 2003 valmistui lämpökeskus, jossa poltettiin raskasta polttoöljyä ja samana vuonna rakennettiin Haapalehtoon hajotettujen muovihuoneiden tilalle 1600 m2 Liitto-muovihuone.
Tuotantoa on pyritty kehitettämään ja sitä on nykyaikaistettu tarpeen mukaan. Vuonna 2013 tilalle valmistui biolämpölaitois, jossa poltetaan puupellettiä. Näin ollemme osaltamme pienentämässä yrityksen hiilijalanjälkeä. Kevytöljy toimii varapolttoaineena huoltokatkosten aikana.
Ensin viljeltiin tomaattia ja kurkkua ”turvemakkaroissa”, jossa verkkoon oli pakattu turvetta makkaran muotoon. Muutaman vuoden kuluttua siirryttiin lopullisesti Kekkilän turvelevyihin niiden helpon käsiteltävyyden ja ominaisuuksien takia. Samalla kurkun viljelystä luovuttiin ja keskityttiin kokonaan tomaattien ja kesäkukkien viljelyyn.
Vuonna 2003 valmistui lämpökeskus, jossa poltettiin raskasta polttoöljyä ja samana vuonna rakennettiin Haapalehtoon hajotettujen muovihuoneiden tilalle 1600 m2 Liitto-muovihuone.
Tuotantoa on pyritty kehitettämään ja sitä on nykyaikaistettu tarpeen mukaan. Vuonna 2013 tilalle valmistui biolämpölaitois, jossa poltetaan puupellettiä. Näin ollemme osaltamme pienentämässä yrityksen hiilijalanjälkeä. Kevytöljy toimii varapolttoaineena huoltokatkosten aikana.
